Aika kuluu,,,

 

Kaikenlaista,, torstaina NKL.lla tutkimuksissa, se on paikka johon en suin surmin haluaisi mennä vaikka,,,  ei minulla ole sieltä mitään negatiivista kokemusta/sanottavaa. Tämä käynti oli syöpälääkärin tutkimusten johdosta, no kaikki on hyvin. Hyvä näin.

Mutta!

Torstai perjantai yö jäi kolmeen tuntiin, aamulla kaikki oli kuin hidastetussa filmissä. 

Vihdoin sain kahvin valmiiksi, no silloin se alkoi eli nenä vuotamaan, kurkkukin tuntui karhealle kahvia hörppiessä.

Sairaalastako minä tän kesäflunssan sain?

Kuumeen se nosti 38.4 ja nenä tippuu sekä hiivatunmoinen yskä ilmaantui viime yönä.

No näillä mennään.

Parempaa viikonloppua teille!💖

Pakko!

Minun on pakko lähteä liikkeelle ulos!

Neulominen houkuttelisi enemmän, on vaan yritettävä ulkoiluttaa manua, samalla itsekkin on pakko ottaa alkel jos parikin. Seuraavaksi nämä kulkemani reitit, niissä ei ole pienintäkään järjen häivää, no onko yleensä tekemisissäni mitään oikeaa ajatusta. Eläkeläisellä ei ole kiirettä minnekään, silloin voin oikaista mutkan kautta. Kävelemään en pysty pitkästi niin käytetäänpä julkista liikennettä vaihtojen kanssa. Tämän päivän kauppamatkani suuntautui Kampiin, oikaisu Malmin kautta. Tässä kuva Malmin kirkon taka pihalta.

 

Perjantaina juttelin pihassa dosetin tarpeellisuudesta, itselläni on vain yksi lääke joka pitää ottaa aamulla, mutta kun, se unohtuu. Ja mistä minä sitten tiedän varmaksi, olenko ottanut sen vai olenko unohtanut ottamisen. Ei aikaakaan kun postluukkuni kolahti ja mikäs sieltä tulikaan. Kiitos Heiju, sinä ihana naapurini tästä tuiki tarpeellisesta dosetista.

Kahden viikon pillerit menevät tähän kerralla, kun niitä  tarvitaan vain 1 x pvä.

Huominen aamupäivä on aikataulutettua liikuntaa, fysioterapiaan pitäisi viedä tuo kiukutteleva polvi.

Lempeä lauantai

 Lauantai on kulunut rätin kanssa pyöriessä niin sisällä kun parvekkeellakin. Mitään en saa aikaiseksi kun tuoli kutsuu istahtamaan vähän väliä, no yritetty on.

 Harmaa harmitus, olisipa minulla pikku grilli, nyt maistuis jokin grilliruoka, no ei sitten. Tyydytään tähän proteiinipirtelöön, hyvää ja terveellistä tämäkin on.Onni mukissa odottaa päivä kahvi.

Eilen taas tuo ihana manu raahasi Begonian kotiin pöydän koristeeksi ja silmän iloksi, mistäpä muualta kun Hakaniemen torilta ja myyjä oli @Hansakukka, luotto kukkakauppiaani.

 

Näin kauniina kukkii edellinen ja hieman työläänpi manun kotiin raahaama Maljaköynnös, joka näkyy naapuriin asti.

Sunnuntain odotuksin, hyvää iltaa kaikille!

Aurinko armas

Aurinko, se on löytynyt!

Kiva yrittää aloittaa päivää aurinkoisessa ilmassa, kukat varmaan tarvitsevat tilkan vettä pärjätäkseen. Parvekkeen lattia on taas keltaisen pölyn peitossa, siis sekin pitäisi,,

Jospa hakisin pirteyttä viherpirtelöstä, ei vaan tee mitään muuta mieli.

Mitähän olen taas TÖPEKSINYT kun monta kommentointia päättyy yritykseen ja tekstiin "Kommentia ei voida julkaista", en minä ymmärrä.

Kaatosadetta ja auringon paistetta

 Tuo koipeliini ilmoitti puoli viisi että nyt on pyöritty sängyssä tarpeeksi, uskoin ja nousin ylös kahvin keittoon. En muista koska olen juonut aamukahvia viiden aikaan. Voltaren geeliä kinttuun ja polkemaan  n. 5 km. Pitipä sitten keksiä kaapin tyhjenys homman jatkaminen, joka jäi taas kesken, sain sieltä sentään pari kassillista kierrätykseen lähtevää tavaraa.

Vatsa alkoi ilmoitella että jotakin täytettä pitäisi saada, uskokaa tai älkää, minä keitin kaurapuuroa. Se maistui mustikoiden kanssa ihan hyvälle.

 Iltapalaksi riittäneekin pieni voikkari maitolasillisen kanssa.

Päivä hiipii iltaa kohti.

 Kaunis setämkin on, löytyi eilen matkan varrelta.

Olen yrittänyt olla reipas sateesta huolimatta. Kaato sade oli kiltti minulle, pisaroiden väli oli niin iso että en oikeasttaan kastunut yhtään. Pieniin jäi tassun jäljet (3406), eikä kuntopyörän resullakaan ole kertynyt neljää kilometriä enenpää. Pyöräily on uskomaton apu tuon jalan kipuun, uskottava on KirOskaria (kiropraktitkko Oskari Mykkänen), hän totesi että verenkirron vilkastuttaminen auttaa.

Eilisestä porkkanamuussista herkkua tällepäivälle, muusi vuokaan, paistettu broilerleike päälle ja koko laitoksen päälle juustoraastetta, vuoka airfryeriin ja niipä se oli valmista syötäväksi.

 

Oho, sitä tulee kaatamalla!

Taitaa ne säättieteilijät tietää jotakin. Vähän vettä tihuutti Kantsussa ja Paloheinässä. Ei se haittaa mitään, pitää lähteä koipea vetristään, siitä katoaa kipu liikkuessa.

No nyt taivas repesi ja vettä tulee ihan kaatamalla, se voi olla että rollaattori mummu kastuu tänään.

Keittiöstä

 

Tein ihan oikeaa ruokaa! Porkkanamuusia ja haudutettua broileria. Tuli syötävän hyvää ja lähes vaivattomasti.

No nyt sitä puolet odottaa pääsyä pakastmeen, yksi annos jää huomiselle.

Onnistuisinkohan ottamaan itseäni  niskasta kiinni ja palauttamaan entiset taidot ruuanlaittoon.

Tilaustyö

 

On se niin ihanaa neuloa pikku-ihmeelle pientä sukkaa, se vain etenee huomaamatta! Lankana Lankamaailman Step Clas ohut lanka mutta mielyttää neuloa.

Olipahan päivä

 Aamulla kello herätti puoli kuusi, en olisi jaksanut nousta ylös en sitten millään. Kahvi tippumaan ja suihkuun jos siinä sitten piristyisi, ei turha haave. Jotakin kahvin kanssa, ei jaksa, no taas rasvakahvia kitusiin.

Kahvin jälkeen olin itkusilmässä soittamassa hammaslääkärilleni; "Perutaan aika minä en jaksa lähteä"! Ähäskutti lähdin kuitenkin, olin Munkkiniemessä puolituntia etuajassa, Liisan kanssa käytiin syöpähoitoani läpi ja todettiin että kaikki on hyvin toistaiseksi. Hammaskin tuli paikattua, tarkastus- ja puhdistusaika tuli varattua ja mikä parasta, tuli sukka tilaus - kaksi paria lasten villasukkia, kiitos Liisa!

Laiska kun olen, en viitsinyt lähteä kotiin, no siellä olisin köllähtänyt sänkyyn ja kuinkas olisi käynyt KirOskarin ajan, varmaan olisin nukkunut sen ohi.

Siispä Hakaniemeen Sadun kahvilan tuolia kuluttamaan, kahvin kanssa oli pakko syödä voileipä, no voileivillä meni sitten koko päivä.

No kaikki asiat tuli hoidettua ja käytyä vielä Oulunkylän Lankamaailmassa ostamassa sukkalankaa tilaus sukkiin. Tällä käynnillä oli tarkoituksensa, tapasin Lankamaailman myymäläpäälikön, aina niin "asiakasystävällisen" Katariina Tiaisen. Hänen kanssaan olisin rupatellut vaikka kuinka kauan mutta, hänen työt kutsuivat.

Ogelista löysin uuden reitin kotimatkaan, linja 53 Haagaan siitä linjalla 52 kotiin.

Pitäisikö??

 

Minä olen saamaton! Mieleen tuli että pitäisikö tämä blogikin heivata kokonaan, ei tässä vaan tule tätä päivitettyä ja ne vähät on vain asiaa NariNari, minä olen mitä olen.

Niin se kesäkuu aukesi ja kauniina, lämpimänä paivänä. Oikein hiki tuli,, parvekkeella istuessa ja neuloessa. Parveke; no se pitäisi siivota ihan perusteellisesti, talven pölyt ja roskat sain sentään lakaistua/imuroitua pois mutta pesu jäi odottamaan (odottaa varmaan syksyyn asti ellei Onni tartu toimeen, mutta kun hänelle on mielestäni tarpeeksi siinä että pitää mummulan villakoirattomana. Olen niin onnellinen kun minulla on näin reipas ja auttavainen lapsenlapsi. On heitä viellä neljä lisää, vaan kun asuvat Tampereella en kehtaa heiltä apua kerjätä. Kiva kun joskus ehtivä piipahtamaan ja kanssani höpöttämään.

Parvekkeelle on kummasti kertynyt kukkia, keväälää olin sitämieltä että, ei mitään sinne. Olisin säästynyt kastelun vaivalta.

Tuossa yläkuvassa hyvin kasvatettu "Manu" rollaattori raaha maljaköynnöstä kotiin Hakaniementorilta, kiitos @hansakukka kauniista kukista.

Äitienpäivänä Onnilaiset toivat mummulle mansikoita koko kesäksi ja Tamperelaiset lähettivät kauniin ruusun.

Ruusu sai kulmani kurttuun silla, aina jonkin moiset "kirvat" on sen vallanneet. Hansakukasta kehoittivat kokeilemaan laventelia sen kaveriksi, toistaiseksi on öttiäise pysyneet poissa. HYVÄ!

No maljaköynnöshän tässä jonka toi hyvä ystävättäreeni, en tiedä kummasta nautin enemmän kukasta vaiko Titan näkemisestä. Yli vuosi oli vierähtänyt edellisestä tapaamisestamme, eikä tätä välimatkaa kodeillamme ole ylettömästi, (Sipoo- Helsinki) Molemmilla alkaa ikärempat asettamaan kyläilyrajoituksia ja minulla viellä autottomuus. 

Kevään aikana torilla pyötähtäessä sieltä on mukaan tarttunut pari hollantilaista pelkuuta ja kaksi orvokkia, (siinä se kukaton pareveke päätös) molemmat selvisi toukokuun pakkasista pienin vaurioin. Kukat meni mutta kasvun tahto säilyi.

Kappas vaan nyt puuttuu kunnon parvekelaatikkot ja ruukut, multakin on tilauksessa. Jos ennen syksyä,,

No en minä teitä näin vähällä päästä, lisätään nyt yksi ValiVali juttu. Viikko sitten iski iskiashermo särky, se pentele helpottaa päiväksi mutta, kun ajattelen nukkumaan menoa niin se alkaa h.tin moisen jäytämisen. Kiropraktikkoni on lähes sormi suussa, miten se voikaan olla näin pahana. Ikä, paino ja liikkumisen laiskuus on ne pahimmat syyt. Polven nivelrikko on myös kiusa kun kävely on "kierteellistä". Katotaan nyt pitääkö menn lääkärin jutuille.

Näiden kauniiden kukkien myötä akunista kesää teille kaikille!

Ensimmäinen kontrolli käynti

Tänään oli se odotettu (pelätty) päivä ja ensimmäinen tarkastuskäynti urologin vastaanotolla. Kukaan ei voi uskoa kuinka sitä jännitin. Tuloksena;

TT-kuvat puhtaat, rakossa pientä punoitusta ja vähäistä kovettumaa, ei mitään syöpäkasvaimeen viittaavaa! Kovettumasta otettiin koepalat tutkittaviksi, tuloksia 2-4 viikon kuluttua. Tähystyksen tehneen lääkärin sanoin; olette puhdas, hoidot on tehonneet. Kuitenkin kontrolleja jatketaan neljän kuukauden välein kaiken varalta. Eli mielialani on , jeejee minä olen selättämässä tämän pirulaisen!

Vitsiäkin yritin tästä vääntää; "eihän minulla mitään ole ollutkaan, kunhan teitä testailin ja katsoin miten moiseen tautiin suhtaudutte.

Tämä tämän päivän hieno asia!

Seuraava hyvä asia, yritän opetella "kävelemään",  rollaattorin kanssa toki jaloistani on voima kateissa mutta,,

On tuossa toristeena päivän askeleet;

Tälle päivälle annoin itselleni luvan olla "lenkkeilemättä". Huomenna sitten, eikös se vanha sananlaskukin ole, älä tee tänään sitä minkä voit jättää huomiseksi!? 

No taisin kääntää sen oman laiskuuteni parhaaksi.

 

Talvi oli tulossa,,,

 

Niin se maa yritti muuttua valkoiseksi, ei onneksi eilen jaksanut sataa lunta enempää, mitä sitten ensi yö tuokaan tullessaan. No huominen sen näyttää.

Sitkeästi yritän opetella liikkumaan, vasen polvi yrittää jarruttaa menoa. Rollaattorin nosto ja ulos lasku julkisen liikenteen välineisiin tuo myös oman jännityksensä liikkeellä oloon. Tänä vuonna en ole jäänyt bussin ovien väliin, no sekin ehtii tapahtua, se ei myöskään tule yllätyksenä. Viime vuonna kolme kertaa samalla poistumiskerralla ovet rämähti kiinni, minä "sivistyssanoineni" olin stopparina oven välissä. Hyvä vaiko paha että liikun erittäin hitaasti ulos mennessä, vaan kun en halua kaatua siinä.

Harmaa kostea ilma

Eilen oli ensimmäisen lapsenlapseni prinssi-1 syntymäpäivä, poika täytti 23v.! Niin se aika menee ja mummu vanhenee.

Kananmuna muodossa kun muodossa on nykyisin ruoka jonka saan uppoamaan vastustelematta, eikä se yleensä aloita närästystäkään.

Liikunnan merkeissä matkasin Hakaniemen torille kahville, kuinkas muuten. Toistaiseksi vatsani on hyväksynyt kahvileipänä Karjalanpiirakan munavoilla.

Minulla piti olla sunnuntaina TT-kuvantaminen uudessa lastensairaalassa, vaan sietäpä soitettiin eilen illalla; "meillä ei pystytä tekemään tätä kuvantamista, joudumme perumaan aikanne. Soitan Peijaksen urologian pkll ja ilmoitan tämän peruutuksen."

Eilisen illan ja osan yöstä mietin ja pähkäilin tätä tilannetta koska aikavarausjonot on lähes kuukauden. No eihän tämä miettimisestä parane, unta vaan kaaliin ja aamulla kyselemään kuvantamisen perään. Aamulla 8.05 soi puhelin, outo numero, no on siihen vastattava.

Syöpäklinikalta hoitaja, anteeksi että minä soitan näin aikaisin, hänellä oli minulle uusi aika jos se vain sopii. Sopiihan se, etenkin kun ei tarvitse lähteä ani aikaisin. Tämä hoitaja kysyi että kerrottiinko minulle peruuttamisen syytä. Lastensairaalan konella ei kuulemma pystytty tekemään tätä kuvantamista, tätä tämä hoitaja jíhmetteli kun koneet ovat kuulemma ihan samanlaiset.

Teidäppä niistä, hyvä kuitenkin kun sain uuden ajan niin, että ei tarvinnut muutella lääkäri- ja labra aikoja.

 

Tulipahan kiire!

 Meni päivämäärät sekaisin, oletin että tänään on eilen siis 25.3 mutta se olikin 26.3 ja laboratoriossa käynti, ei muuta kun lennoksi. Hyvin se onnistui. Tässä kai oli syy aikaiseen heräämiseen, aamu palaa pupelsin ennen kahdeksaa ja se on ennätys.

Eihän tuo mitään erikoista ollut mutta oli kuitenkin.

Kävinpä sitten S-marketissa hieman täydennystä hankkimassa kun vieressä kerran olin.

Ei heillä ollut tuotteet ihan viimeisen päälle tuoreita, mutta jotakin sentään löysin.

Kauppaan menin hakemaan jotakin välipalaa siivoojapojalle, joka tulee suoraan koulusta häätämään mummun villakoiria. Ostoksien teko on niin hankalaa kaupassa jonka valikoima ei vastaa omaa mieltymystä. Jotakin sentään,,,

Lopuksi taas Hansakukan kaunis kimppu!

Wokkia iltaan

 

Helppoa!

Kiinalaisia maustettuja Wokvihanneksia ja hunajamarinoituja broilersuikaleita. Niin helppoa ja nopeaa.

Kiusaako joku, kuka joku?

 Uskomatonta, olo on ollut ihan p...., no niin valivali nurkkaan. ja.

Päivän väri on täällä sama kun oma mieli,,  eteenpäin kuitenkin. Lieneekö tähän viellä yrittämässä flunssan poikanenkin, eilen ääni yritti kadota ja illalla kurkkua karvasteli. Aamulla heräsin viluisena sormet ja varpaat jääkylminä, nyt tuplakerros vaatteita päällä mutta vilu kuitenkin tavoittelee. Minähän en halua saada mitään tautia tälle viikon lopulle- Torstai, perjantai ja maanantai olisi juoksuja labrassa ja sunnuntaina TT-kuvantaminen. Jos pöpö iskee siirtyvät nämä, se taas tietää lääkäriajan siirtymistä, minä haluan mahdollisimman pian kuulla vaikuttiko hoidot mitään. Oma tuntemus/olo on muuten hyvä ja uskomus hoitojen vaikutukseen luottavainen.

Olen pikkuhiljaa uskaltautunut liikkumaan julkisilla kulkuneuvoilla parin tunnin reissuja, toistaiseksi ne on onnistunut hyvin. Toki reittisuunnittelussa on pääpaino saavuteltavilla wc pisteillä.

Torikavereiden kanssa oli ilo ylimmillään kun jokainen pohti omaa päämääräänsä liikkuessa.

Matka Hakaniemeen taittuu kotoani kahdella tai kolmella bussilla, siihen hieman tärvääntyy aikaa, aikaahan minulla on mutta,,

Näin kauniita kukkakimppuja löytyy Hakaniemen torin Hansakukalta!

Ulkoilua eilen

Kaunis aurinko kaivautui esiin, ulos, ulos piti päästä. Niinhän asetin tavoitteeksi kiertää tämän kotitalon.

On nuo lumikasan jäänteet ruman likaisia ja talven roskia ympärillä.

Pian luonto siivoaa vehdeydellään ellei talon huolto ehdi lehtipuhaltimineen.  

Pystyin taapertamaan talon ympäri, no matka ei ole pitkä, askelmittari näytti 1177,hikeä tuokin matka pukkas. Olen kuitenkin ylpeä tuostakin lenkistä, minä tein sen. Ja kateellinen läheisille nuorille jotka ulkomaan matkallaan kiersivät paikkoja yli 30000 askeleen verran päivässä. Siihen en tule pääsemään koskaan, 10000 pidän tavoitteena. Kaksituhatta on tämän hetken päivän pakko tavoite, jos ei muu auta niin illalla rapputasanteella kävelen puuttuvat.

Leikkisästi totesin tavoitteeni olevan, terassi kuntoon kesäksi. Tavoite tarkoittaa sitä että pystyn kävelemään tarvittavan matkan päästäkseni jonnekkin kahvilaan.

Harjoittelua, opettelua ja sitkeyttä tää uudelleen käveleen oppiminen vaatii.

Maaliskuun ensimmäinen päivä

 Mikä ihme, aurinko, nyt heti pian ulos! Juu en minä hitaana hämäläisenä kerennyt ennen pilviverhoa mihinkään. Kenkiä jalkaan laittaessa huomasi ulkona satavan ja mitä muuta kun lunta, mrrr.. Tästä en enää peruunnu vaan menen, kosteutta hylkivä takki niskaan, pipo päähän ja rollaattori käteen. No ei täällä enää sada kun pientä vesitihkua,

lumesta jäljellä pieniä vanhoja aurauskasan pohjia. Yritin olla reipas ja kiersin meidän pihan ympäri, höh on se kunto..., tämä pieni pyörähdys sai melkein hengästymään, mutta hyvä minä. Tulihan siinä samalla vietyä roskatkin.

Koetan vähentää kaapeista kaikkea hiilarihöttöä ja eikös sitten tänään olisi tehnyt leipää mieli. En toki ole täysin leipä pulassa, sitä olisi löytynyt asukastoimikunnan pakastimesta.

Raejuusto munakkaan päätin sitten pyöräyttää, viimeisen mandariinin kuorin sen kaveriksi ja pari pientä tomaattia.

Suun mukainen siitä tuli, lisukkeena iiso mukillinen kahvia.

Eilen väkersin siitä kaali-porkkana-purjo raasteesta jonkinlaisen kaalipaistoksen, no sitähän tuli ihan koko kylän väelle, kun olisi se väki syömässä. No eipä tarvitse tehdä tänään eikä huomenna ruokaa.

Nämä foliovuoat ovat käteviä käyttää tuossa aifryerissa.

Nyt voisi ottaa neuleen käsiin ja avata telkkarin, tuleeko sieltä mitään, hälläväliä kun on äänessä vieressäni.

Hyvää alkanutta maaliskuuta kaikille!

Päivä ei käynnisty

 Nukku-Matti unohti tulla töihin illalla, väänsin ja käänsin sängyssä, välillä kävin neulomassa muutaman kerroksen, yritin lukea ja piiloutua peiton alle, mutta ei. Viimeinen kelloon vilkaisu 5.08 ja ajatus, onneksi naapurin rouva on lomalla niin ei tule herätystä 5.40. Arki aamuisin on tuo herätys kun rouva lähtee töihin, hänen koira aloittaa haukkumis ulvonta konsertin joka kestää 15-30 minuuttia. Juu, olen puhunut hänen kanssaan tästä mutta ei mitään vaikutusta. Nyt asia on isännöitsijällä seurannassa mutta,,

Tässä yritän nallen silmien alla saada silmäni auki ja jotakin suuhuni (rasvakahvia tietenkin).

Väsynyt se on tämäkin purkki kun köllöttämään kävi. Tämä kookosöljy maistuu niin hyvälle voin lisänä kahvissa.

Olen monen monta kertaa manaillut kauppojen pakkauskokoja, ne on mielestäni turhan isoja yksin eläjälle joka on laiska ruuan laittaja, enkä halua montaa päivää syödä samaa ruokaa. Keskiviikkona tein ruokatilauksen K-markettiin ja löysin sieltä kasviksista 200 g raastepakkauksen,

joka sisältää kaalia, porkkanaa ja purjoa.

Kaalipataa/paistosta siitä aion tehdä tänään, jauhelihaa ja mausteita lisäksi. Pikku erä mutta varmaan kaksi ateriaa siitä tulee.

Pihi poikani sanoisi; äiti etkö sinä entisenä kaupantätinä ymmärrä kuinka kalliita nämä pikku erät on? No ymmärrän kyllä ja siinä vähä järkeni kinaa järkeni kanssa, en vain tykkää pyöritellä kaapissa aloitettua kaalia ja muutamaa porkkanaa nahistumassa. Loppuviimein ne päättyvät bio roskikseen, ei sekään oikein käy.

Opettelua

 

On taas aamu jona ei mitään mieli tee! Yritän kuitenkin pysyä tavoittessani ja opetella syömään aamulla jotakin. Nykyisin menee helposti koko päivä syömättä, paastopäiviä voisin pitää "rasvamakkaroideni" puolesta mutta nykyisin se vie niin voimattomaksi. 

Sytohoitaja sanoi meille huonon ruokahalun omaaville; yökää vaikka kermaa, voita ja sokeria että saatte tarvitsemanne energian. Proteiini patukoita yritin silloin syödä edes yhden päivässä.

Tälle päivälle on tiedossa pakko ulkoilua, roskat pitää viedä. Piha pitää kiertää ympäri, pidemmälle en yritäkkään. 

Iltapäivästä tulee lähikaupan ruokalähetys, jääkaappiin täydennystä. On tuo palvelu ihan mahtava! Toki kävisi lapset kaupassa mutta, heillä on omat hommansa en halua turhikka asioilla vaivata.  Kiva kun ovat turvana ja aina palvelu valmiina.

Toimeliasta torstaita!

Hyvin suunniteltu jne.

Niin suunnittelin eilen,,, lähteväni kokeilemaan liikkumista julkisen liikenteen avulla mutta, en minä tuonne vesisateeseen ja lumimoskaan lähde rollaattorin kanssa.

On tämäkin hyvä tekosyy.

Laitoin kahvin tippumaan, siinä sitten sain taas ahaa elämyksen; minä haluan rasvakahvia aamupalaksi. Älkää järkyttykö, tämä on ketoilijoiden ja minun herkku.

Kahvia, voita, kookosöljyä, kermaa ja blederiin, laiskana käytän maidonvaahdotinta tulee ihan suun mukainen.

Ylimmässä kuvassa pitää esitellä Tuurin tuliaista! Minna-miniäni kysyi mitä haluaisin sieltä? Vastaus oli nopea, puoli litraa vetävä kahvi kuppi/muki. (tavalliset mukit on turhan pieniä rasvakahvin valmistamiseen)

Poikani oli ollut vastaan, ei tommoista, prinssi 2 oli empinyt, no en minä tiedä, Minnan päätös, mummu tykkää ja tykkään todella!

Eilen sain niin paljon aikaiseksi että illalla lähdin talomme kerhohuoneelle, siellä kokoontuu kerran kuukaudessa asukkaiden Juttutupa. Asukkaiden kannatus on vain olematon, asuntoja on 103 ja eilen paikalla oli kuusi henkeä, siitäkin puolet illan vetäjiä. 

Jotakin ohjelmaa pitäisi keksiä, mutta mitä?

Talossa on kaksi neulovaa mummua, siis käsityöt ei kiinnosta. Bingo ei vetänyt. Palapelit ei kiinnosta. Korttipeleistä en tiedä, itse kun en korteista ymmärrä/tunne.

Ulkopuolista "esitelmöitsijää" ei kehtaa pyytää, kun ei tiedä tuleeko paikalle ketään. 

Tämä on suossa rämpimistä, ketään ei kiinnosta, kuitenkin puhutaan että pitäisi olla yhteisöllisyyttä asukkaiden kesken.

Toisaalta miksi minä tätä pohdin, olenhan jo jättänyt asukastoimikunnan toiminnan taakseni, mitä nyt lupauduin luottamushenkilölle tueksi.

Mutta kaikille hyvää keskiviikko päivää!

Airfryer aamulla töihin

 

Teki mieli keitettyä kananmunaa, no "pöhötin" käyttöön ja jääkaappikylmät munat koriin,

lämpötilaksi 130* ja ajaksi 13 minuuttia.

Joka kerta kun munia "uunissa" kypsennän on jännitys matkassa, koska, koska muna menee rikki (niin minulle käy aina keittäessäni normaalilla tavalla), ei ole kertaakaan rikkoutunut siellä.

Sitten munat jäähylle kylmään veteen,

Tässä sitten minulle melko harvinainen aamiaiskuva, no onhan tuossa jotakin ihan tavallista, iso mukillinen kahvia.

Kunnon tankkausta tuo ulkoilman harmaus vaatiikin, ehkä vielä toinen mukillinen kahvia ja mietintämyssy päähän; mitähän sitä tänään tekisi?