Ensimmäinen kontrolli käynti

Tänään oli se odotettu (pelätty) päivä ja ensimmäinen tarkastuskäynti urologin vastaanotolla. Kukaan ei voi uskoa kuinka sitä jännitin. Tuloksena;

TT-kuvat puhtaat, rakossa pientä punoitusta ja vähäistä kovettumaa, ei mitään syöpäkasvaimeen viittaavaa! Kovettumasta otettiin koepalat tutkittaviksi, tuloksia 2-4 viikon kuluttua. Tähystyksen tehneen lääkärin sanoin; olette puhdas, hoidot on tehonneet. Kuitenkin kontrolleja jatketaan neljän kuukauden välein kaiken varalta. Eli mielialani on , jeejee minä olen selättämässä tämän pirulaisen!

Vitsiäkin yritin tästä vääntää; "eihän minulla mitään ole ollutkaan, kunhan teitä testailin ja katsoin miten moiseen tautiin suhtaudutte.

Tämä tämän päivän hieno asia!

Seuraava hyvä asia, yritän opetella "kävelemään",  rollaattorin kanssa toki jaloistani on voima kateissa mutta,,

On tuossa toristeena päivän askeleet;

Tälle päivälle annoin itselleni luvan olla "lenkkeilemättä". Huomenna sitten, eikös se vanha sananlaskukin ole, älä tee tänään sitä minkä voit jättää huomiseksi!? 

No taisin kääntää sen oman laiskuuteni parhaaksi.

 

Talvi oli tulossa,,,

 

Niin se maa yritti muuttua valkoiseksi, ei onneksi eilen jaksanut sataa lunta enempää, mitä sitten ensi yö tuokaan tullessaan. No huominen sen näyttää.

Sitkeästi yritän opetella liikkumaan, vasen polvi yrittää jarruttaa menoa. Rollaattorin nosto ja ulos lasku julkisen liikenteen välineisiin tuo myös oman jännityksensä liikkeellä oloon. Tänä vuonna en ole jäänyt bussin ovien väliin, no sekin ehtii tapahtua, se ei myöskään tule yllätyksenä. Viime vuonna kolme kertaa samalla poistumiskerralla ovet rämähti kiinni, minä "sivistyssanoineni" olin stopparina oven välissä. Hyvä vaiko paha että liikun erittäin hitaasti ulos mennessä, vaan kun en halua kaatua siinä.

Harmaa kostea ilma

Eilen oli ensimmäisen lapsenlapseni prinssi-1 syntymäpäivä, poika täytti 23v.! Niin se aika menee ja mummu vanhenee.

Kananmuna muodossa kun muodossa on nykyisin ruoka jonka saan uppoamaan vastustelematta, eikä se yleensä aloita närästystäkään.

Liikunnan merkeissä matkasin Hakaniemen torille kahville, kuinkas muuten. Toistaiseksi vatsani on hyväksynyt kahvileipänä Karjalanpiirakan munavoilla.

Minulla piti olla sunnuntaina TT-kuvantaminen uudessa lastensairaalassa, vaan sietäpä soitettiin eilen illalla; "meillä ei pystytä tekemään tätä kuvantamista, joudumme perumaan aikanne. Soitan Peijaksen urologian pkll ja ilmoitan tämän peruutuksen."

Eilisen illan ja osan yöstä mietin ja pähkäilin tätä tilannetta koska aikavarausjonot on lähes kuukauden. No eihän tämä miettimisestä parane, unta vaan kaaliin ja aamulla kyselemään kuvantamisen perään. Aamulla 8.05 soi puhelin, outo numero, no on siihen vastattava.

Syöpäklinikalta hoitaja, anteeksi että minä soitan näin aikaisin, hänellä oli minulle uusi aika jos se vain sopii. Sopiihan se, etenkin kun ei tarvitse lähteä ani aikaisin. Tämä hoitaja kysyi että kerrottiinko minulle peruuttamisen syytä. Lastensairaalan konella ei kuulemma pystytty tekemään tätä kuvantamista, tätä tämä hoitaja jíhmetteli kun koneet ovat kuulemma ihan samanlaiset.

Teidäppä niistä, hyvä kuitenkin kun sain uuden ajan niin, että ei tarvinnut muutella lääkäri- ja labra aikoja.

 

Tulipahan kiire!

 Meni päivämäärät sekaisin, oletin että tänään on eilen siis 25.3 mutta se olikin 26.3 ja laboratoriossa käynti, ei muuta kun lennoksi. Hyvin se onnistui. Tässä kai oli syy aikaiseen heräämiseen, aamu palaa pupelsin ennen kahdeksaa ja se on ennätys.

Eihän tuo mitään erikoista ollut mutta oli kuitenkin.

Kävinpä sitten S-marketissa hieman täydennystä hankkimassa kun vieressä kerran olin.

Ei heillä ollut tuotteet ihan viimeisen päälle tuoreita, mutta jotakin sentään löysin.

Kauppaan menin hakemaan jotakin välipalaa siivoojapojalle, joka tulee suoraan koulusta häätämään mummun villakoiria. Ostoksien teko on niin hankalaa kaupassa jonka valikoima ei vastaa omaa mieltymystä. Jotakin sentään,,,

Lopuksi taas Hansakukan kaunis kimppu!

Wokkia iltaan

 

Helppoa!

Kiinalaisia maustettuja Wokvihanneksia ja hunajamarinoituja broilersuikaleita. Niin helppoa ja nopeaa.

Kiusaako joku, kuka joku?

 Uskomatonta, olo on ollut ihan p...., no niin valivali nurkkaan. ja.

Päivän väri on täällä sama kun oma mieli,,  eteenpäin kuitenkin. Lieneekö tähän viellä yrittämässä flunssan poikanenkin, eilen ääni yritti kadota ja illalla kurkkua karvasteli. Aamulla heräsin viluisena sormet ja varpaat jääkylminä, nyt tuplakerros vaatteita päällä mutta vilu kuitenkin tavoittelee. Minähän en halua saada mitään tautia tälle viikon lopulle- Torstai, perjantai ja maanantai olisi juoksuja labrassa ja sunnuntaina TT-kuvantaminen. Jos pöpö iskee siirtyvät nämä, se taas tietää lääkäriajan siirtymistä, minä haluan mahdollisimman pian kuulla vaikuttiko hoidot mitään. Oma tuntemus/olo on muuten hyvä ja uskomus hoitojen vaikutukseen luottavainen.

Olen pikkuhiljaa uskaltautunut liikkumaan julkisilla kulkuneuvoilla parin tunnin reissuja, toistaiseksi ne on onnistunut hyvin. Toki reittisuunnittelussa on pääpaino saavuteltavilla wc pisteillä.

Torikavereiden kanssa oli ilo ylimmillään kun jokainen pohti omaa päämääräänsä liikkuessa.

Matka Hakaniemeen taittuu kotoani kahdella tai kolmella bussilla, siihen hieman tärvääntyy aikaa, aikaahan minulla on mutta,,

Näin kauniita kukkakimppuja löytyy Hakaniemen torin Hansakukalta!

Ulkoilua eilen

Kaunis aurinko kaivautui esiin, ulos, ulos piti päästä. Niinhän asetin tavoitteeksi kiertää tämän kotitalon.

On nuo lumikasan jäänteet ruman likaisia ja talven roskia ympärillä.

Pian luonto siivoaa vehdeydellään ellei talon huolto ehdi lehtipuhaltimineen.  

Pystyin taapertamaan talon ympäri, no matka ei ole pitkä, askelmittari näytti 1177,hikeä tuokin matka pukkas. Olen kuitenkin ylpeä tuostakin lenkistä, minä tein sen. Ja kateellinen läheisille nuorille jotka ulkomaan matkallaan kiersivät paikkoja yli 30000 askeleen verran päivässä. Siihen en tule pääsemään koskaan, 10000 pidän tavoitteena. Kaksituhatta on tämän hetken päivän pakko tavoite, jos ei muu auta niin illalla rapputasanteella kävelen puuttuvat.

Leikkisästi totesin tavoitteeni olevan, terassi kuntoon kesäksi. Tavoite tarkoittaa sitä että pystyn kävelemään tarvittavan matkan päästäkseni jonnekkin kahvilaan.

Harjoittelua, opettelua ja sitkeyttä tää uudelleen käveleen oppiminen vaatii.

Maaliskuun ensimmäinen päivä

 Mikä ihme, aurinko, nyt heti pian ulos! Juu en minä hitaana hämäläisenä kerennyt ennen pilviverhoa mihinkään. Kenkiä jalkaan laittaessa huomasi ulkona satavan ja mitä muuta kun lunta, mrrr.. Tästä en enää peruunnu vaan menen, kosteutta hylkivä takki niskaan, pipo päähän ja rollaattori käteen. No ei täällä enää sada kun pientä vesitihkua,

lumesta jäljellä pieniä vanhoja aurauskasan pohjia. Yritin olla reipas ja kiersin meidän pihan ympäri, höh on se kunto..., tämä pieni pyörähdys sai melkein hengästymään, mutta hyvä minä. Tulihan siinä samalla vietyä roskatkin.

Koetan vähentää kaapeista kaikkea hiilarihöttöä ja eikös sitten tänään olisi tehnyt leipää mieli. En toki ole täysin leipä pulassa, sitä olisi löytynyt asukastoimikunnan pakastimesta.

Raejuusto munakkaan päätin sitten pyöräyttää, viimeisen mandariinin kuorin sen kaveriksi ja pari pientä tomaattia.

Suun mukainen siitä tuli, lisukkeena iiso mukillinen kahvia.

Eilen väkersin siitä kaali-porkkana-purjo raasteesta jonkinlaisen kaalipaistoksen, no sitähän tuli ihan koko kylän väelle, kun olisi se väki syömässä. No eipä tarvitse tehdä tänään eikä huomenna ruokaa.

Nämä foliovuoat ovat käteviä käyttää tuossa aifryerissa.

Nyt voisi ottaa neuleen käsiin ja avata telkkarin, tuleeko sieltä mitään, hälläväliä kun on äänessä vieressäni.

Hyvää alkanutta maaliskuuta kaikille!

Päivä ei käynnisty

 Nukku-Matti unohti tulla töihin illalla, väänsin ja käänsin sängyssä, välillä kävin neulomassa muutaman kerroksen, yritin lukea ja piiloutua peiton alle, mutta ei. Viimeinen kelloon vilkaisu 5.08 ja ajatus, onneksi naapurin rouva on lomalla niin ei tule herätystä 5.40. Arki aamuisin on tuo herätys kun rouva lähtee töihin, hänen koira aloittaa haukkumis ulvonta konsertin joka kestää 15-30 minuuttia. Juu, olen puhunut hänen kanssaan tästä mutta ei mitään vaikutusta. Nyt asia on isännöitsijällä seurannassa mutta,,

Tässä yritän nallen silmien alla saada silmäni auki ja jotakin suuhuni (rasvakahvia tietenkin).

Väsynyt se on tämäkin purkki kun köllöttämään kävi. Tämä kookosöljy maistuu niin hyvälle voin lisänä kahvissa.

Olen monen monta kertaa manaillut kauppojen pakkauskokoja, ne on mielestäni turhan isoja yksin eläjälle joka on laiska ruuan laittaja, enkä halua montaa päivää syödä samaa ruokaa. Keskiviikkona tein ruokatilauksen K-markettiin ja löysin sieltä kasviksista 200 g raastepakkauksen,

joka sisältää kaalia, porkkanaa ja purjoa.

Kaalipataa/paistosta siitä aion tehdä tänään, jauhelihaa ja mausteita lisäksi. Pikku erä mutta varmaan kaksi ateriaa siitä tulee.

Pihi poikani sanoisi; äiti etkö sinä entisenä kaupantätinä ymmärrä kuinka kalliita nämä pikku erät on? No ymmärrän kyllä ja siinä vähä järkeni kinaa järkeni kanssa, en vain tykkää pyöritellä kaapissa aloitettua kaalia ja muutamaa porkkanaa nahistumassa. Loppuviimein ne päättyvät bio roskikseen, ei sekään oikein käy.

Opettelua

 

On taas aamu jona ei mitään mieli tee! Yritän kuitenkin pysyä tavoittessani ja opetella syömään aamulla jotakin. Nykyisin menee helposti koko päivä syömättä, paastopäiviä voisin pitää "rasvamakkaroideni" puolesta mutta nykyisin se vie niin voimattomaksi. 

Sytohoitaja sanoi meille huonon ruokahalun omaaville; yökää vaikka kermaa, voita ja sokeria että saatte tarvitsemanne energian. Proteiini patukoita yritin silloin syödä edes yhden päivässä.

Tälle päivälle on tiedossa pakko ulkoilua, roskat pitää viedä. Piha pitää kiertää ympäri, pidemmälle en yritäkkään. 

Iltapäivästä tulee lähikaupan ruokalähetys, jääkaappiin täydennystä. On tuo palvelu ihan mahtava! Toki kävisi lapset kaupassa mutta, heillä on omat hommansa en halua turhikka asioilla vaivata.  Kiva kun ovat turvana ja aina palvelu valmiina.

Toimeliasta torstaita!

Hyvin suunniteltu jne.

Niin suunnittelin eilen,,, lähteväni kokeilemaan liikkumista julkisen liikenteen avulla mutta, en minä tuonne vesisateeseen ja lumimoskaan lähde rollaattorin kanssa.

On tämäkin hyvä tekosyy.

Laitoin kahvin tippumaan, siinä sitten sain taas ahaa elämyksen; minä haluan rasvakahvia aamupalaksi. Älkää järkyttykö, tämä on ketoilijoiden ja minun herkku.

Kahvia, voita, kookosöljyä, kermaa ja blederiin, laiskana käytän maidonvaahdotinta tulee ihan suun mukainen.

Ylimmässä kuvassa pitää esitellä Tuurin tuliaista! Minna-miniäni kysyi mitä haluaisin sieltä? Vastaus oli nopea, puoli litraa vetävä kahvi kuppi/muki. (tavalliset mukit on turhan pieniä rasvakahvin valmistamiseen)

Poikani oli ollut vastaan, ei tommoista, prinssi 2 oli empinyt, no en minä tiedä, Minnan päätös, mummu tykkää ja tykkään todella!

Eilen sain niin paljon aikaiseksi että illalla lähdin talomme kerhohuoneelle, siellä kokoontuu kerran kuukaudessa asukkaiden Juttutupa. Asukkaiden kannatus on vain olematon, asuntoja on 103 ja eilen paikalla oli kuusi henkeä, siitäkin puolet illan vetäjiä. 

Jotakin ohjelmaa pitäisi keksiä, mutta mitä?

Talossa on kaksi neulovaa mummua, siis käsityöt ei kiinnosta. Bingo ei vetänyt. Palapelit ei kiinnosta. Korttipeleistä en tiedä, itse kun en korteista ymmärrä/tunne.

Ulkopuolista "esitelmöitsijää" ei kehtaa pyytää, kun ei tiedä tuleeko paikalle ketään. 

Tämä on suossa rämpimistä, ketään ei kiinnosta, kuitenkin puhutaan että pitäisi olla yhteisöllisyyttä asukkaiden kesken.

Toisaalta miksi minä tätä pohdin, olenhan jo jättänyt asukastoimikunnan toiminnan taakseni, mitä nyt lupauduin luottamushenkilölle tueksi.

Mutta kaikille hyvää keskiviikko päivää!

Airfryer aamulla töihin

 

Teki mieli keitettyä kananmunaa, no "pöhötin" käyttöön ja jääkaappikylmät munat koriin,

lämpötilaksi 130* ja ajaksi 13 minuuttia.

Joka kerta kun munia "uunissa" kypsennän on jännitys matkassa, koska, koska muna menee rikki (niin minulle käy aina keittäessäni normaalilla tavalla), ei ole kertaakaan rikkoutunut siellä.

Sitten munat jäähylle kylmään veteen,

Tässä sitten minulle melko harvinainen aamiaiskuva, no onhan tuossa jotakin ihan tavallista, iso mukillinen kahvia.

Kunnon tankkausta tuo ulkoilman harmaus vaatiikin, ehkä vielä toinen mukillinen kahvia ja mietintämyssy päähän; mitähän sitä tänään tekisi?

Jotakin kohti ääntä

 Aamupalan ainekset tässä koossa, eikun benderiin ja surrur. 

 

KNouvassa on myös lasillinen vettä ja veden vahvistukset, siis näillä päivä käyntiin.

 

Taas ValiVali

 Hieman vihainen mummu täällä;

Huomenta!

Tämä sairaus (syöpä) on tehnyt minusta "vaippapaviaanin", vaippojen tarve on todellinen koska alapäästäni hävisi tunto lähes kokonaan ja sen myötä pidätyskyky. Usko elämään oli mennä loka- tammikuun aikoihin, kun jouduin käymään 30-42 kertaa vessassa ja jokakerta ehti lirahtaa. Nyt tuntuu että elän lähes normaalia elämää kun juoksuja on vain 14-20 kertaa, viellä kun oppisi pois yöjuoksuista. 

 Miksi minä vihainen, eihän sairaudelle mitään voi? No nämä vaipat joita hoitotarvike palvelu jakaa on vain kahtena vaihtoehtona, tavallinen vaippa tai housuvaippa. Housuvaippaa en tarvitse/ halua, tavallinen vaipa on iso ja ei käypä istuvalle ihmiselle kun se menee ruttuun. 

"On tenalla suojavalikoimaa, löytyy pienikokoista,isompaa ja housuv. ihan tarpeen mukaan, Helsingin kaupungin valikoimaan kuuluu vain tämä, muut tuleva omakustanne hintaan".

Siispä joudun itse hankkimaan/maksamaan oman käyttötarpeeni, koska oloni on huomattavasti parempi kun en istu/kävele paksu mytty housuissa.

Heräsi vain kysymys että eikö muut kärsi näistä sopimattomista suojista.

Tämä on minulle sopiva Tena.

Aurinkoa,,

Silmäni kun aukaisin,, ulkona aurinko kauniisti paistoi jopa lämpö tuntui tänne seinien sisälle. En hyökännyt heti kuvaamaan ja niinpä pilvet ehtivät taivaalle.

On se siellä pilviverhon takana. Puhelimeni kamera ei ole paras mahdollinen ja kuvaustaitonikin on ihan nolla, siksipä värit muuntuu, tämäkin näyttää ihan iltakuvalle.

Tässä saman aikaisesti hörpin ruokasoodalla ja sitruunalla terästettyä vettä. Sanovat sen tuhoavan syöpäsoluja jättäen terveet solut elimistössä rauhaan. 

Aamupalaksi on tekeillä proteiini-hedelmä pirtelö, nämä Herbalifen Formula 1 on ravitseva ravintolisä.

 

Tästä on hyvä jatkaa päivää.

 

Aamun pirtelö ja jotakin lounaaksi

 Aamupala pitää olla helppo ja nopea valmistaa, muuten jätän sen väliin.

No eipä tuo lounaankaan valmistaminen erityisesti houkuttele, pakko on vaan jotakin suuhun pantavaa löytää.

Kananmuna, grillimakkara ja salotyisipuli pannulle, joyakin väriä lisukkeeksi. Osui ja upposi masuun.

Sukkia

 Sukkia on tullut neulotuksi, ajankuluksi, ehkä ajatusten siirtämiseksi pois sanasta syöpä. Tuo on kohtaloni, jännityksellä odotan ensimmäistä kontrollia maaliskuun lopulla.

Sukkiin takaisin, näitä on muutama pari valmiina ja osa odottaa viellä päättelyä. Jos olet sukan tarpeessa ota rohkeasti yhteyttä, hinnat pyörivät 20-30€ välillä. Toivottavast pääset noutamaan, postituskin onnistuu tosin kulut jäävät sinun maksettaviksi.

Tässä pojan pojan Nallu huolehtii sukka kasasta.

Jopa sukkamannekiinikin löytyi!

Nalle lankaa mutkalle

  Nalle langasta on kiva neuloa, se ei ole liian paksua mutta kestävä sukkalangaksi.

Nallukin tykkää näistä sukista.

Pakkaspäivä taittuu

 Aamulla mittari näytt -15 astetta, nyt siellä on enää -3. Aurinkokin juoksi kiireellä pilven taa piiloon, harmaus vain jäi.

Lämpöasteiden puolelle se on kääntynyt ja kaunis aurinkoinen ilma sieltä on löytynyt.

Tuli kirosanoja rivissä

 

 

Pyöröpuikko Symfonie Wood 80cm KnitPro        Tuli kunnon kirosanaryöppy, on nämä ennenkin pettänyt minut, usein näissä on myös epämääräisiä "nyppylöitä" noissa liitoskohdissa. Ehkäpä en enää osta näitä puikkoja vaikka sormeni tykkäisi.

Nuo liitokset on erittäin epävarmoja!