Harmaa kostea ilma

Eilen oli ensimmäisen lapsenlapseni prinssi-1 syntymäpäivä, poika täytti 23v.! Niin se aika menee ja mummu vanhenee.

Kananmuna muodossa kun muodossa on nykyisin ruoka jonka saan uppoamaan vastustelematta, eikä se yleensä aloita närästystäkään.

Liikunnan merkeissä matkasin Hakaniemen torille kahville, kuinkas muuten. Toistaiseksi vatsani on hyväksynyt kahvileipänä Karjalanpiirakan munavoilla.

Minulla piti olla sunnuntaina TT-kuvantaminen uudessa lastensairaalassa, vaan sietäpä soitettiin eilen illalla; "meillä ei pystytä tekemään tätä kuvantamista, joudumme perumaan aikanne. Soitan Peijaksen urologian pkll ja ilmoitan tämän peruutuksen."

Eilisen illan ja osan yöstä mietin ja pähkäilin tätä tilannetta koska aikavarausjonot on lähes kuukauden. No eihän tämä miettimisestä parane, unta vaan kaaliin ja aamulla kyselemään kuvantamisen perään. Aamulla 8.05 soi puhelin, outo numero, no on siihen vastattava.

Syöpäklinikalta hoitaja, anteeksi että minä soitan näin aikaisin, hänellä oli minulle uusi aika jos se vain sopii. Sopiihan se, etenkin kun ei tarvitse lähteä ani aikaisin. Tämä hoitaja kysyi että kerrottiinko minulle peruuttamisen syytä. Lastensairaalan konella ei kuulemma pystytty tekemään tätä kuvantamista, tätä tämä hoitaja jíhmetteli kun koneet ovat kuulemma ihan samanlaiset.

Teidäppä niistä, hyvä kuitenkin kun sain uuden ajan niin, että ei tarvinnut muutella lääkäri- ja labra aikoja.

 

Tulipahan kiire!

 Meni päivämäärät sekaisin, oletin että tänään on eilen siis 25.3 mutta se olikin 26.3 ja laboratoriossa käynti, ei muuta kun lennoksi. Hyvin se onnistui. Tässä kai oli syy aikaiseen heräämiseen, aamu palaa pupelsin ennen kahdeksaa ja se on ennätys.

Eihän tuo mitään erikoista ollut mutta oli kuitenkin.

Kävinpä sitten S-marketissa hieman täydennystä hankkimassa kun vieressä kerran olin.

Ei heillä ollut tuotteet ihan viimeisen päälle tuoreita, mutta jotakin sentään löysin.

Kauppaan menin hakemaan jotakin välipalaa siivoojapojalle, joka tulee suoraan koulusta häätämään mummun villakoiria. Ostoksien teko on niin hankalaa kaupassa jonka valikoima ei vastaa omaa mieltymystä. Jotakin sentään,,,

Lopuksi taas Hansakukan kaunis kimppu!

Wokkia iltaan

 

Helppoa!

Kiinalaisia maustettuja Wokvihanneksia ja hunajamarinoituja broilersuikaleita. Niin helppoa ja nopeaa.

Kiusaako joku, kuka joku?

 Uskomatonta, olo on ollut ihan p...., no niin valivali nurkkaan. ja.

Päivän väri on täällä sama kun oma mieli,,  eteenpäin kuitenkin. Lieneekö tähän viellä yrittämässä flunssan poikanenkin, eilen ääni yritti kadota ja illalla kurkkua karvasteli. Aamulla heräsin viluisena sormet ja varpaat jääkylminä, nyt tuplakerros vaatteita päällä mutta vilu kuitenkin tavoittelee. Minähän en halua saada mitään tautia tälle viikon lopulle- Torstai, perjantai ja maanantai olisi juoksuja labrassa ja sunnuntaina TT-kuvantaminen. Jos pöpö iskee siirtyvät nämä, se taas tietää lääkäriajan siirtymistä, minä haluan mahdollisimman pian kuulla vaikuttiko hoidot mitään. Oma tuntemus/olo on muuten hyvä ja uskomus hoitojen vaikutukseen luottavainen.

Olen pikkuhiljaa uskaltautunut liikkumaan julkisilla kulkuneuvoilla parin tunnin reissuja, toistaiseksi ne on onnistunut hyvin. Toki reittisuunnittelussa on pääpaino saavuteltavilla wc pisteillä.

Torikavereiden kanssa oli ilo ylimmillään kun jokainen pohti omaa päämääräänsä liikkuessa.

Matka Hakaniemeen taittuu kotoani kahdella tai kolmella bussilla, siihen hieman tärvääntyy aikaa, aikaahan minulla on mutta,,

Näin kauniita kukkakimppuja löytyy Hakaniemen torin Hansakukalta!

Ulkoilua eilen

Kaunis aurinko kaivautui esiin, ulos, ulos piti päästä. Niinhän asetin tavoitteeksi kiertää tämän kotitalon.

On nuo lumikasan jäänteet ruman likaisia ja talven roskia ympärillä.

Pian luonto siivoaa vehdeydellään ellei talon huolto ehdi lehtipuhaltimineen.  

Pystyin taapertamaan talon ympäri, no matka ei ole pitkä, askelmittari näytti 1177,hikeä tuokin matka pukkas. Olen kuitenkin ylpeä tuostakin lenkistä, minä tein sen. Ja kateellinen läheisille nuorille jotka ulkomaan matkallaan kiersivät paikkoja yli 30000 askeleen verran päivässä. Siihen en tule pääsemään koskaan, 10000 pidän tavoitteena. Kaksituhatta on tämän hetken päivän pakko tavoite, jos ei muu auta niin illalla rapputasanteella kävelen puuttuvat.

Leikkisästi totesin tavoitteeni olevan, terassi kuntoon kesäksi. Tavoite tarkoittaa sitä että pystyn kävelemään tarvittavan matkan päästäkseni jonnekkin kahvilaan.

Harjoittelua, opettelua ja sitkeyttä tää uudelleen käveleen oppiminen vaatii.

Maaliskuun ensimmäinen päivä

 Mikä ihme, aurinko, nyt heti pian ulos! Juu en minä hitaana hämäläisenä kerennyt ennen pilviverhoa mihinkään. Kenkiä jalkaan laittaessa huomasi ulkona satavan ja mitä muuta kun lunta, mrrr.. Tästä en enää peruunnu vaan menen, kosteutta hylkivä takki niskaan, pipo päähän ja rollaattori käteen. No ei täällä enää sada kun pientä vesitihkua,

lumesta jäljellä pieniä vanhoja aurauskasan pohjia. Yritin olla reipas ja kiersin meidän pihan ympäri, höh on se kunto..., tämä pieni pyörähdys sai melkein hengästymään, mutta hyvä minä. Tulihan siinä samalla vietyä roskatkin.

Koetan vähentää kaapeista kaikkea hiilarihöttöä ja eikös sitten tänään olisi tehnyt leipää mieli. En toki ole täysin leipä pulassa, sitä olisi löytynyt asukastoimikunnan pakastimesta.

Raejuusto munakkaan päätin sitten pyöräyttää, viimeisen mandariinin kuorin sen kaveriksi ja pari pientä tomaattia.

Suun mukainen siitä tuli, lisukkeena iiso mukillinen kahvia.

Eilen väkersin siitä kaali-porkkana-purjo raasteesta jonkinlaisen kaalipaistoksen, no sitähän tuli ihan koko kylän väelle, kun olisi se väki syömässä. No eipä tarvitse tehdä tänään eikä huomenna ruokaa.

Nämä foliovuoat ovat käteviä käyttää tuossa aifryerissa.

Nyt voisi ottaa neuleen käsiin ja avata telkkarin, tuleeko sieltä mitään, hälläväliä kun on äänessä vieressäni.

Hyvää alkanutta maaliskuuta kaikille!