Aika kuluu,,,

 

Kaikenlaista,, torstaina NKL.lla tutkimuksissa, se on paikka johon en suin surmin haluaisi mennä vaikka,,,  ei minulla ole sieltä mitään negatiivista kokemusta/sanottavaa. Tämä käynti oli syöpälääkärin tutkimusten johdosta, no kaikki on hyvin. Hyvä näin.

Mutta!

Torstai perjantai yö jäi kolmeen tuntiin, aamulla kaikki oli kuin hidastetussa filmissä. 

Vihdoin sain kahvin valmiiksi, no silloin se alkoi eli nenä vuotamaan, kurkkukin tuntui karhealle kahvia hörppiessä.

Sairaalastako minä tän kesäflunssan sain?

Kuumeen se nosti 38.4 ja nenä tippuu sekä hiivatunmoinen yskä ilmaantui viime yönä.

No näillä mennään.

Parempaa viikonloppua teille!💖

Pakko!

Minun on pakko lähteä liikkeelle ulos!

Neulominen houkuttelisi enemmän, on vaan yritettävä ulkoiluttaa manua, samalla itsekkin on pakko ottaa alkel jos parikin. Seuraavaksi nämä kulkemani reitit, niissä ei ole pienintäkään järjen häivää, no onko yleensä tekemisissäni mitään oikeaa ajatusta. Eläkeläisellä ei ole kiirettä minnekään, silloin voin oikaista mutkan kautta. Kävelemään en pysty pitkästi niin käytetäänpä julkista liikennettä vaihtojen kanssa. Tämän päivän kauppamatkani suuntautui Kampiin, oikaisu Malmin kautta. Tässä kuva Malmin kirkon taka pihalta.

 

Perjantaina juttelin pihassa dosetin tarpeellisuudesta, itselläni on vain yksi lääke joka pitää ottaa aamulla, mutta kun, se unohtuu. Ja mistä minä sitten tiedän varmaksi, olenko ottanut sen vai olenko unohtanut ottamisen. Ei aikaakaan kun postluukkuni kolahti ja mikäs sieltä tulikaan. Kiitos Heiju, sinä ihana naapurini tästä tuiki tarpeellisesta dosetista.

Kahden viikon pillerit menevät tähän kerralla, kun niitä  tarvitaan vain 1 x pvä.

Huominen aamupäivä on aikataulutettua liikuntaa, fysioterapiaan pitäisi viedä tuo kiukutteleva polvi.

Lempeä lauantai

 Lauantai on kulunut rätin kanssa pyöriessä niin sisällä kun parvekkeellakin. Mitään en saa aikaiseksi kun tuoli kutsuu istahtamaan vähän väliä, no yritetty on.

 Harmaa harmitus, olisipa minulla pikku grilli, nyt maistuis jokin grilliruoka, no ei sitten. Tyydytään tähän proteiinipirtelöön, hyvää ja terveellistä tämäkin on.Onni mukissa odottaa päivä kahvi.

Eilen taas tuo ihana manu raahasi Begonian kotiin pöydän koristeeksi ja silmän iloksi, mistäpä muualta kun Hakaniemen torilta ja myyjä oli @Hansakukka, luotto kukkakauppiaani.

 

Näin kauniina kukkii edellinen ja hieman työläänpi manun kotiin raahaama Maljaköynnös, joka näkyy naapuriin asti.

Sunnuntain odotuksin, hyvää iltaa kaikille!

Aurinko armas

Aurinko, se on löytynyt!

Kiva yrittää aloittaa päivää aurinkoisessa ilmassa, kukat varmaan tarvitsevat tilkan vettä pärjätäkseen. Parvekkeen lattia on taas keltaisen pölyn peitossa, siis sekin pitäisi,,

Jospa hakisin pirteyttä viherpirtelöstä, ei vaan tee mitään muuta mieli.

Mitähän olen taas TÖPEKSINYT kun monta kommentointia päättyy yritykseen ja tekstiin "Kommentia ei voida julkaista", en minä ymmärrä.

Kaatosadetta ja auringon paistetta

 Tuo koipeliini ilmoitti puoli viisi että nyt on pyöritty sängyssä tarpeeksi, uskoin ja nousin ylös kahvin keittoon. En muista koska olen juonut aamukahvia viiden aikaan. Voltaren geeliä kinttuun ja polkemaan  n. 5 km. Pitipä sitten keksiä kaapin tyhjenys homman jatkaminen, joka jäi taas kesken, sain sieltä sentään pari kassillista kierrätykseen lähtevää tavaraa.

Vatsa alkoi ilmoitella että jotakin täytettä pitäisi saada, uskokaa tai älkää, minä keitin kaurapuuroa. Se maistui mustikoiden kanssa ihan hyvälle.

 Iltapalaksi riittäneekin pieni voikkari maitolasillisen kanssa.

Päivä hiipii iltaa kohti.

 Kaunis setämkin on, löytyi eilen matkan varrelta.

Olen yrittänyt olla reipas sateesta huolimatta. Kaato sade oli kiltti minulle, pisaroiden väli oli niin iso että en oikeasttaan kastunut yhtään. Pieniin jäi tassun jäljet (3406), eikä kuntopyörän resullakaan ole kertynyt neljää kilometriä enenpää. Pyöräily on uskomaton apu tuon jalan kipuun, uskottava on KirOskaria (kiropraktitkko Oskari Mykkänen), hän totesi että verenkirron vilkastuttaminen auttaa.

Eilisestä porkkanamuussista herkkua tällepäivälle, muusi vuokaan, paistettu broilerleike päälle ja koko laitoksen päälle juustoraastetta, vuoka airfryeriin ja niipä se oli valmista syötäväksi.

 

Oho, sitä tulee kaatamalla!

Taitaa ne säättieteilijät tietää jotakin. Vähän vettä tihuutti Kantsussa ja Paloheinässä. Ei se haittaa mitään, pitää lähteä koipea vetristään, siitä katoaa kipu liikkuessa.

No nyt taivas repesi ja vettä tulee ihan kaatamalla, se voi olla että rollaattori mummu kastuu tänään.

Keittiöstä

 

Tein ihan oikeaa ruokaa! Porkkanamuusia ja haudutettua broileria. Tuli syötävän hyvää ja lähes vaivattomasti.

No nyt sitä puolet odottaa pääsyä pakastmeen, yksi annos jää huomiselle.

Onnistuisinkohan ottamaan itseäni  niskasta kiinni ja palauttamaan entiset taidot ruuanlaittoon.

Tilaustyö

 

On se niin ihanaa neuloa pikku-ihmeelle pientä sukkaa, se vain etenee huomaamatta! Lankana Lankamaailman Step Clas ohut lanka mutta mielyttää neuloa.

Olipahan päivä

 Aamulla kello herätti puoli kuusi, en olisi jaksanut nousta ylös en sitten millään. Kahvi tippumaan ja suihkuun jos siinä sitten piristyisi, ei turha haave. Jotakin kahvin kanssa, ei jaksa, no taas rasvakahvia kitusiin.

Kahvin jälkeen olin itkusilmässä soittamassa hammaslääkärilleni; "Perutaan aika minä en jaksa lähteä"! Ähäskutti lähdin kuitenkin, olin Munkkiniemessä puolituntia etuajassa, Liisan kanssa käytiin syöpähoitoani läpi ja todettiin että kaikki on hyvin toistaiseksi. Hammaskin tuli paikattua, tarkastus- ja puhdistusaika tuli varattua ja mikä parasta, tuli sukka tilaus - kaksi paria lasten villasukkia, kiitos Liisa!

Laiska kun olen, en viitsinyt lähteä kotiin, no siellä olisin köllähtänyt sänkyyn ja kuinkas olisi käynyt KirOskarin ajan, varmaan olisin nukkunut sen ohi.

Siispä Hakaniemeen Sadun kahvilan tuolia kuluttamaan, kahvin kanssa oli pakko syödä voileipä, no voileivillä meni sitten koko päivä.

No kaikki asiat tuli hoidettua ja käytyä vielä Oulunkylän Lankamaailmassa ostamassa sukkalankaa tilaus sukkiin. Tällä käynnillä oli tarkoituksensa, tapasin Lankamaailman myymäläpäälikön, aina niin "asiakasystävällisen" Katariina Tiaisen. Hänen kanssaan olisin rupatellut vaikka kuinka kauan mutta, hänen työt kutsuivat.

Ogelista löysin uuden reitin kotimatkaan, linja 53 Haagaan siitä linjalla 52 kotiin.

Pitäisikö??

 

Minä olen saamaton! Mieleen tuli että pitäisikö tämä blogikin heivata kokonaan, ei tässä vaan tule tätä päivitettyä ja ne vähät on vain asiaa NariNari, minä olen mitä olen.

Niin se kesäkuu aukesi ja kauniina, lämpimänä paivänä. Oikein hiki tuli,, parvekkeella istuessa ja neuloessa. Parveke; no se pitäisi siivota ihan perusteellisesti, talven pölyt ja roskat sain sentään lakaistua/imuroitua pois mutta pesu jäi odottamaan (odottaa varmaan syksyyn asti ellei Onni tartu toimeen, mutta kun hänelle on mielestäni tarpeeksi siinä että pitää mummulan villakoirattomana. Olen niin onnellinen kun minulla on näin reipas ja auttavainen lapsenlapsi. On heitä viellä neljä lisää, vaan kun asuvat Tampereella en kehtaa heiltä apua kerjätä. Kiva kun joskus ehtivä piipahtamaan ja kanssani höpöttämään.

Parvekkeelle on kummasti kertynyt kukkia, keväälää olin sitämieltä että, ei mitään sinne. Olisin säästynyt kastelun vaivalta.

Tuossa yläkuvassa hyvin kasvatettu "Manu" rollaattori raaha maljaköynnöstä kotiin Hakaniementorilta, kiitos @hansakukka kauniista kukista.

Äitienpäivänä Onnilaiset toivat mummulle mansikoita koko kesäksi ja Tamperelaiset lähettivät kauniin ruusun.

Ruusu sai kulmani kurttuun silla, aina jonkin moiset "kirvat" on sen vallanneet. Hansakukasta kehoittivat kokeilemaan laventelia sen kaveriksi, toistaiseksi on öttiäise pysyneet poissa. HYVÄ!

No maljaköynnöshän tässä jonka toi hyvä ystävättäreeni, en tiedä kummasta nautin enemmän kukasta vaiko Titan näkemisestä. Yli vuosi oli vierähtänyt edellisestä tapaamisestamme, eikä tätä välimatkaa kodeillamme ole ylettömästi, (Sipoo- Helsinki) Molemmilla alkaa ikärempat asettamaan kyläilyrajoituksia ja minulla viellä autottomuus. 

Kevään aikana torilla pyötähtäessä sieltä on mukaan tarttunut pari hollantilaista pelkuuta ja kaksi orvokkia, (siinä se kukaton pareveke päätös) molemmat selvisi toukokuun pakkasista pienin vaurioin. Kukat meni mutta kasvun tahto säilyi.

Kappas vaan nyt puuttuu kunnon parvekelaatikkot ja ruukut, multakin on tilauksessa. Jos ennen syksyä,,

No en minä teitä näin vähällä päästä, lisätään nyt yksi ValiVali juttu. Viikko sitten iski iskiashermo särky, se pentele helpottaa päiväksi mutta, kun ajattelen nukkumaan menoa niin se alkaa h.tin moisen jäytämisen. Kiropraktikkoni on lähes sormi suussa, miten se voikaan olla näin pahana. Ikä, paino ja liikkumisen laiskuus on ne pahimmat syyt. Polven nivelrikko on myös kiusa kun kävely on "kierteellistä". Katotaan nyt pitääkö menn lääkärin jutuille.

Näiden kauniiden kukkien myötä akunista kesää teille kaikille!